Kaupungin geotieto moderniin malliin

Ajansäästö, tiedon avoimuus ja tuki uudenlaiselle liiketoiminnalle. Siinä päällimmäiset syyt, miksi Tampereen kaupunki ryhtyi GTK:n tuella yhdistämään eri tavoin karttunutta maa- ja kallioperätietoa kaupunkimalliinsa. Tuloksena on geologinen kolmiulotteinen malli, jonka avulla rakentamisessa ja suunnittelussa tavoitellaan myös rahansäästöä.

– Joskus tehdään päällekkäistä työtä, sillä kertynyttä aineistoa tallennetaan kohtalaisen epäjärjestelmällisesti. Aina ei myöskään tunnisteta, että jotain vähemmän tarpeelliseksi arvioitua tietoa saattaisi tarvita joku muu, geotekniikkainsinööri Jori Lehtikangas Tampereen kaupungilta kertoo.

Geotietoa syntyy kaupungeissa esimerkiksi pohjatutkimuskairausten, rakennettavuusselvitysten, lämpökaivojen poraamisen, kartoitustyön ja geofysikaalisten tutkimusten yhteydessä. Tampereen kaupungin ja GTK:n kaksivuotisessa CityGeoModel-hankkeessa mallinnetaan geotietoa keskusta-alueella.

Ongelmapaikat muistiin

Lehtikangas näkisi tulevaisuudessa geotiedon yhteydessä myös tietyt varoitukset.

– Jos on tiedossa, että jossain kohtaa kaupunkia on rakentamisen ongelmapaikka, se tulisi merkitä maanalaiseen kaupunkimalliin tiedoksi muille. Myös vanhojen kartta-aineistojen tiedot vaikkapa entisen suoalueen sijainnista pitäisi hyödyntää. Virheitä ei kannata toistaa.

Avoin geotieto hyödyttää myös uudenlaista liiketoimintaa, uskoo Lehtikangas.

– Maaperätietoon liittyvä liiketoiminta ei ehkä ole kovin mediaseksikästä, mutta kaikessa rakentamisessa tarvitaan sitä tietoa ihan päivittäin. Myös uusia geotiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia löytyy varmasti esimerkiksi mobiilisovellusten tai jopa peliteollisuuden maailmasta.

Tulevaisuudessa geotietoa voisi tallentaa kaikissa tilanteissa, jossa maan alle mennään, visioi Lehtikangas.

– Paalutuskone voisi kerätä tietoa maaperästä, samoin kaivinkone. Tärkeää nykyhetkessä on se, että arvokas tieto saadaan vihdoin tallennettua moderniin muotoon, Lehtikangas summaa.