Tekopohjavesi turvaa arjen

Kun pintavedestä ei saada riittävää määrää tarpeeksi laadukasta talousvettä, on aika tehdä vanhoista konsteista uusia. Näin toimittiin Turun seudulla, jossa Aurajoesta pumpattu ja puhdistettu vesi ei enää riittänyt alueen asukkaille. Kun pohjavettä ei ollut saatavilla, ryhdyttiin tuottamaan sitä itse.

– Olemme nopeuttaneet luontaista pohjaveden syntyprosessia niin, että saamme esikäsitellystä, harjuun imeytetystä Kokemäenjoen vedestä tekopohjavettä muutamassa kuukaudessa, sanoo toimitusjohtaja Aki Artimo Turun Seudun Vesi Oy:stä.

Artimon mukaan keskimäärin kolme kuukautta maaperässä virtaava vesi vastaa luontaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten reaktioiden ansiosta laadultaan pohjavettä. Esikäsittelyn ja loppudesinfioinnin lisäksi muuta kemiallista käsittelyä ei tarvita.

Tuhansiksi vuosiksi eteenpäin

Yhtiön tuottamaa tekopohjavettä käyttää Turun seudun alueella kaikkiaan 300 000 ihmistä. Putkistot kulkevat 120 kilometrin pituisella matkalla Huittisista Paraisille, mikä on Suomen mittapuussa merkittävä taival.

Artimon mukaan veden korkeaa laatua ja pumppausmääriä on muutaman toimintavuoden aikana pystytty entisestään nostamaan. Toiminnan kustannukset puolestaan ovat pienenemässä.

– Toiminnan ohjauksessa olemme voineet hyödyntää GTK:n tekemiä veden isotooppitutkimuksia. Kyseessä on Suomen ensimmäinen, nykyaikainen tekopohjavesijärjestelmä. Voin sanoa, että GTK on ollut mukana rakentamassa seudullemme parempaa tulevaisuutta, Artimo toteaa.

Virttaankankaan harjussa tekeytynyttä tekopohjavettä juodaan Turun seudulla vielä pitkään.

– Ainoa niin sanotusti kuluva osanen on pH:n säädöstä luontaisesti huolehtiva harjuaineksen kalsiumkarbonaatti. Se riittää kuitenkin vähintään muutamaksi tuhanneksi vuodeksi, Artimo summaa.